Työhyvinvointi: Tasapainoa työn ja vapaa-ajan kesken

Edellisessä blogitekstissä pohdin, mitä työhyvinvointi on ja mikä merkitys on avoimella vuorovaikutuksella työyhteisössä. Ihmisen hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen vaikuttaa toki myös se, millä lailla yksilön työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa keskenään.

Työyhteisöllä, itse työtehtävillä ja työssäviihtymisellä on suuri merkitys työhyvinvoinnille, mutta aivan yhtä suuri rooli on myös sillä, miten viettää vapaa-aikansa. Jos valvoo yömyöhään, syö milloin sattuu ja mitä sattuu ja välttelee ulkoilmaa, ei todennäköisesti jaksa työssäkään kovin hyvin, vaikka työtehtävät olisivat kuinka mielekkäitä tahansa. Heitänkin nyt haasteen kaikille pohtia omaa tilannettaan ja sitä, ovatko työelämä ja vapaa-aika tasapainossa keskenään.

Työhyvinvointi jokapäiväisessä työssä

Työn näkökulmasta työhyvinvointi koostuu pitkälti ihan perustyöstä ja siinä onnistumisesta. Mielekkäät työtehtävät, selkeät tavoitteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön muodostavat suuren roolin yksilön hyvinvoinnin kannalta. Ihmiset ovat erilaisia ja kaipaavat erilaisia haasteita työltään, ja onneksi näin. Yksi haluaa vaihtelua ja kyllästyy helposti rutiinihommiin, toiselle voi puolestaan olla kriisitilanne, mikäli hän joutuu poistumaan tutulta ja turvalliselta alueeltaan ja hyppäämään äkillisesti eri tehtävään. Työhyvinvoinnin osalta onkin tärkeää, että jokaisen persoona ja toiveet huomoidaan työnsuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Samalla työntekijä saa tunteen siitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua työtänsä koskevaan päätöksentekoon. Toisaalta työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet huomioiden myös työnantaja hyötyy, sillä tämän kautta työntekijät ovat todennäköisesti myös tehokkaampia ja tuottavampia. Win-win tilanne siis.

Osana päivittäistä työtä myös selkeät tavoitteet ja saatavilla oleva tuki tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tärkeitä tekijöitä. Valmennuksella sekä tiiminä ratkaisuja etsimällä vahvistetaan niin tiimihenkeä kuin tavoitteiden saavuttamista. Pyrkimyksenä on hyvä olla nimenomaan ratkaisujen ja mahdollisuuksien etsiminen sen sijaan, että jäätäisiin vain pyörittelemään ongelmatilanteita. Kun keskitytään onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin myös motivaatio ja energia työyhteisössä lisääntyvät.

Otatko kanssani haasteen vastaan ratkaisukeskeisestä haasteiden kohtaamisesta?

Työelämä muuttuu – hyvinvoinnin merkitys kasvaa entisestään

Työelämä muuttuu hektisemmäksi kokoajan ja työntekijöiltä odotetaan nopeaa reagointia ja muuntautumista. Tämä tuo vaihtelua työhön, mutta hyvinvoinnin näkökulmasta samalla korostuu myös taito priorisoida töitään ja rytmittää päiväänsä. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijällä on sopiva hallinnantunne työhönsä ja organisointikykyä omaa työpäivää ohjelmoidessaan. Aamulla karkean suunnitelman tekeminen; esimerkiksi akuttien työtehtävien ylöskirjaaminen ja päivän mittaan mikrotaukojen pitäminen edistävät työssäjaksamista ja työn laatua. Mikrotauoilla on hyvä olla selkeä tavoite ja niiden tarkoituksena on lisätä nimenomaan keskittymiskykyä työhön. Pienten taukojen myötä pystyy paremmin keskittymään varsinaiseen työhön ja sitä kautta saa todennäköisesti enemmän aikaiseksi päivän aikana. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi netissä surffailu ei välttämättä ole paras tapa hyödyntää parin minuutin taukoa, mikäli päivä koostuu muutenkin tietokoneella tehtävistä töistä. Enemmän hyvinvointia lisäävää voi olla esimerkiksi ikkunasta ulos tuijottaminen, pieni taukojumppa tai ulkona pistäytyminen.

Lähdetkö kanssani kokeilemaan päivän rytmittämisen vaikutusta hyvinvointiin?

Työhyvinvoinnin lisääminen työn kehittämisen kautta

Uskon, että jokaisella on jonkinasteinen halu ja tarve vaikuttaa työhönsä ja kehittää itseään. Kun tuntee vaikuttavansa asioihin ja vievänsä niitä eteenpäin, kokee samalla onnistumista ja sen kautta lisää omaa hyvinvointiaan. Työtään voi tuunata omatoimisesti ja isompien muutosten osalta tehdä muutosehdotuksia esimiehelle. Halu kehittää työtään osoittaa aktiivisuutta ja kehityshalukkuutta, mitkä ovat nykypäivänä hyvin arvostettuja ominaisuuksia työelämässä.

Työn tuunaamisen lähtökohtana on tarkastella omaa työtään ja sitä, miten sitä tekee. Usein rutiinit ja tavat istuvat meissä hyvin tiukassa ja osaksi tämän myötä voi tuntua, että työpäivät toistavat itseään. Työn kiireessä ei tule välttämättä ajatelleeksi mitä tai miten voisi muuttaa omia työtapojaan ja sitä kautta saada lisää innostumista työhönsä. Joskus jo pelkkä asioiden tietoinen tarkastelu voi riittää avaamaan uusia näkökulmia itselleen. Työstään innostuminen lisää energiaa ja hyvinvointia ja vaatii joskus rutiinien ravistelua. Rutiineista poikkeaminen voi olla pelottavaa ja vaatii rohkeutta, mutta epämukavuusalueella käyminen voi johtaa myönteisiin yllätyksiin ja lisätä niiden kautta työhyvinvointia.

Haastankin sinut kokeilemaan työn tuunaamista nyt heti. Pienetkin teot ja oivallukset voivat pitää sisällään oppimisen ja innostumisen elämyksiä.

Miksi vapaa-aika vaikuttaa työhyvinvointiin, töissähän se työhyvinvointi tehdään – vai tehdäänkö?

Työpaikalle tullaan, siellä vietetään keskimäärin 8h päivästä töitä tehden ja sitten alkaa vapaa-aika. Työhyvinvointi antaa jo sanana ymmärtää, että se on työpaikalle liittyvää ja työstä syntyvää ja toki osittain näin onkin. Kuitenkin vapaa-ajalla ja sen kautta tulleilla voimavaroilla tai viedyllä energialla on erittäin suuri merkitys sille, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi, myös työssään. Usein työssäviihtymisen ollessa heikolla kantimilla, päädytään miettimään mahdollisia ongelmia työpaikalla ja löydetään niitä helpommin myös kaikesta sellaisesta, mikä on oikeastaan ihan hyvinkin. Tässä vaiheessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota myös omaan vapaa-aikaansa ja mitä silloin tekee.

Stressinhallinta ja rentoutuminen antavat ihmiselle paljon voimavaroja tai jos rentoutuminen puuttuu ja stressitilanne on päällä, syövät hänen viimeisetkin energiansa. Tällaisen tilanteen tullessa eteen, olisi hyvä miettiä nukkuuko tarpeeksi ja laadukkaasti, onko ravitsemuspuoli kunnossa ja liikkuuko sopivasti / sopivalla tavalla? Nämä kaikki tekijät ovat sellaisia, jotka vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja sitä kautta myös työssäjaksamiseen. Jos jollain näistä osa-alueista on puutteita, ei voi odottaa jaksavansa työssäänkään parhaalla mahdollisella tavalla.

Käytänkö vapaa-aikani hyvinvointiani edistäen

Jos työpäivän viettää sisällä tietokoneen ääressä, olisi tärkeää järjestää itselleen aikaa myös ulkoilmassa. Raitis ilma ja itselleen sopiva liikunta edistävät sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Lisäksi pelkästään luonnolla ja siellä liikkumisella on todettu olevan hyvin tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Luonnossa liikkuminen elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä, lisää fyysistä aktiivisuutta, sillä luonnossa liikumme huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa sekä edistää sosiaalista hyvinvointia, sillä luonnossa mielialamme kohenee.

Lisäksi olisi hyvä miettiä myös sitä, minkä verran vapaa-ajalla käyttää erilaisia laitteita kun puhelinta, tietokonetta ja televisiota. Olemme töissä yleensä suuressa hälyssä: avokonttoreissa on paljon ääniä, sähköposteja ja chattejä tulee vähän väliä ja moni meistä viettää ruudun ääressä melkein koko työpäivän. Vapaa-ajalla olisikin hyvä vähentää hälyn määrää ja vaihtaa televisio tai puhelin illalla esimerkiksi kirjaan tai keskustella vain kasvotusten puolison, lasten tai ystävien kanssa. Näillä keinoin saamme vastapainoa työpäivien tuomalle infoähkylle ja myös unen laatu paranee kun emme illalla viimeisenä enää roiku puhelimen ääressä.

Jokaisella on vuorokaudessa samanverran tunteja ja voimme omilla päätöksillä tehdä valinnat sen osalta, miten ajan käytämme. Varmasti lähes jokainen tuntee aika ajoin, että aikaa on ihan liian vähän kaikelle tarpeelliselle ja kiinnostavalle, mitä haluaisi vapaa-ajallansa tehdä. Tällainen jatkuva kiireyden tunne ei edistä hyvinvointia ja olisikin tärkeää pohtia, mikä itselle on oikeasti tärkeää ja priorisoida ajankäyttönsä tämän mukaan. Tekemällä tietoisesti päätöksen omasta ajankäytöstään pystyy edistämään omaa hyvinvointiaan. Vapaa-ajalla pitäisi olla myös sellaista aikaa, jota ei ole ohjelmoitu harrastuksille tai kotitöille, vaan ainoastaan olemiselle. Tämä väljä aika lisää hallinnantunnetta omaan elämäänsä ja rentoutta ja sitä kautta hyvinvointia.

Haastan sinut pohtimaan viimeisen viikon ajalta vapaa-ajan käyttöäsi, ja jos huomaat siellä energiaa vieviä asioita niin teet tietoisen päätöksen tällaisen asian muuttamiseksi. Jos näitä asioita on paljon niin etene yksi asia kerrallaan.

Henna Stockell
Team Leader

 

 

Don't be shellfish...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInEmail this to someone